tinahääpäivä

Me tavattiin sokkotreffeillä. Mies oli just sopivan renttu ja oudon kiehtova, että tottakai mä kiinnostuin.

Sitä ennen olin ollut jo ihan varma, että tulen elämään elämäni yksinäisenä hamaan loppuun asti. Katson vain muiden onnea sivusta, ja ryven itsesäälissä, koska yksikään mies ei halua olla mun kanssa. Neonvärinen epätoivon kyltti paistoi mun pään päällä, joka ajoi kaikki mahdolliset poikaystäväkandidaatit käpälämäkeen.

Voi myös olla, että olin niin nirso niiden miesten suhteen, että mulle ei vain kelvannut kukaan.

Olin silloin 21-vuotias. Selvästikin draamakuningatar. Ja samaistuin hyvin paljon Sinkkuelämän Carrieen.

Niiden sokkotreffien jälkeen epätoivo katosi aika äkkiä, draama nyt ei niinkään. Hyvin pian molemmat tiesi, että ei tarvi ikinä enää olla muiden kanssa, koska tässä se nyt on. Kaukosuhde (90 kilometriä on miljoona rakastuneena) sai haaveilemaan yhteisestä ajasta, ja kun normaalisti olisi ehkä muutettu samaan kämppään tai vaikka samaan kaupunkiin, me päätettiin lähteä yhdessä kauas pois. Australia kuulosti hyvältä (ainoa kriteeri), niin sinne lähdettiin.

Yhteistä aikaa siellä tosiaan oli. Muut reppureissaajat biletti hostelleissa, me telttailtiin kahdestaan leirintäalueilla. Kertaakaan ei tullut kyllästymistä toiseen, päinvastoin. Suomeen palatessa iski samantien vauvakuume, koska, en tiedä, rakkaus?

Paljon mahtuu näihin kolmeentoista vuoteen. Aina ei ole ollut niin samettisen pehmeää, ja välillä usko koko rakkauteen on ollut koetuksella. Tällä hetkellä, sopivasti 10. hääpäivänä, koko elämä tuntuu unelmalta. Ehkä on menossa vain hyvä kausi, ehkä nyt on löytynyt kultainen keskitie. Lapset, koti, kaikki yhdessä koettu tuntuu nyt ihmeeltä. Miten mä olin näin onnekas ja sain tämän kaiken?

Sydän heittää voltin katseiden kohdatessa, jonkunlainen yhteisymmärrys on ilmeisesti saavutettu. Jospa se draamakin vähenisi pikkuhiljaa.

Tätäkö se onni on ♥

Kuvat: Valokuvaus Teija K, editointi minä.

4 kommenttia artikkeliin ”tinahääpäivä”

Jätä kommentti

Captcha loading...

inner wisdom here -blogi on kaunis katsella, se pistää ajattelemaan ja toivottavasti inspiroi sinua kokeilemaan jotain uutta. Rakastan hyvää -mielummin jonkun muun tekemää- ruokaa, haaveilen kerrostaloasunnosta isoine ikkunalautoineen ja haluaisin pukeutua kuin ranskattaret.
Kiva kun tulit vierailulle,

Jaana

Pin It on Pinterest

kerro tästä