joulu, joko päästää irti?

Todisteita mun perfektionistielämän päättymisestä.

Joulu meni jo. Joulukuusta (sitä muovista puuta) on katseltu nyt 29 päivää ja muutama tunti. Koska uusi vuosi pitää aloittaa aina puhtaalta pöydältä ja joulu on -ei niin minimalistinen mitä toivoisin- ei sillä saa olla osaa eikä arpaa uuden vuoden viettoon. Lasten lelut makaa olohuoneen lattialla, puoliksisyötyjen konvehtirasioiden kanssa sulassa sovussa. Ulkovaloista on vieläkin puolet laittamatta.

Ja tiedättekö. Olen täysin sinut kaiken tämän kanssa. Enkä aio siivota joulua pois vielä muutamaan päivään. Nyt uuden vuoden ensimmäinen päivä tulee näkemään joulukuusen ja 30 punaista tonttua, jotka kummatkaan ei sovi sisustukseen.

En tiedä onko tämä laiskuutta vai tiedänkö nykyään mitä on dolce far niente. Haluan ajatella, että jälkimmäistä, se tarkoittaa suloista joutilaisuutta. Kuulostaa ja on ihanaa.

Uusi vuosi tuo tullessaan isoja asioita. En toki ole niistä vielä tietoinen, mutta sellainen kutina mulla on. Rakkaus roihuaa vielä enemmän kuin nyt, siihen tiedän syynkin, mutta en kerro sitä vielä. Työrintamalla aion tehdä jotain, mitä en ole ennen tehnyt. Mitä, se jää nähtäväksi, mutta asiat on nyt ihanasti hautumassa.

Yhdessä podcastissa verrattiin suunniteltua elämää siihen, että olisi itse rakentanut SIMS-pelin. Jos mietit hetken, että eläisit elämää, jossa tietäisit mitä tulee tapahtumaan, kenet tapaat, millainen huominen sulla on. Tietäisit kaikki yksityiskohdat, koska ne tapahtuu. Miltä tuntuisi herätä aamulla ja olla tietoinen kaikesta eteentulevasta? Kuinka kauan haluaisit elää sitä elämää? (Perfektionistinä yritin elää tätä elämää kuin Simsin luoja konsanaan. En suosittele kenellekkään.)

Vaihtoehtoisesti voisi kuvitella elämän, jossa jokainen päivä on yllätys. Jossa ottaisit vastaan ilolla uudet asiat, ne vähän negatiivisemmatkin. Luottaen siihen, että ne on osa suurempaa kuvaa. Mennä positiivisella asenteella eteenpäin, nauttia ja olla läsnä. Herätä aamulla ja uskoa siihen, että jotain ihanaa tapahtuu, et vain vielä tiedä mitä. Miltä se elämä tuntuisi? (Tämä on mun valinta, aina yhä enenevissä määrin, suosittelen.)

Tänä vuonna mä pääsen lähtemään mitä ihanimmilla eväillä uuteen vuoteen, tässä myös teille.

Paljon luottamusta tulevaan, kiitollisuutta menneestä, lapsenomaista iloa tästä hetkestä <3

t. äiti, joka ruokki lapsensa kolmatta päivää putkeen kalapuikoilla ja ranskalaisilla. Palaamme ruotuun ihan pian, ehkä jo huomenna. Tai sitten emme.

2 kommenttia artikkeliin ”joulu, joko päästää irti?”

Jätä kommentti

Captcha loading...

inner wisdom here -blogi on kaunis katsella, se pistää ajattelemaan ja toivottavasti inspiroi sinua kokeilemaan jotain uutta. Rakastan hyvää -mielummin jonkun muun tekemää- ruokaa, haaveilen kerrostaloasunnosta isoine ikkunalautoineen ja haluaisin pukeutua kuin ranskattaret.
Kiva kun tulit vierailulle,

Jaana

Pin It on Pinterest

kerro tästä