hey hou!

Ja niin meni vuosi elämästä. Blogi oli epäkunnossa, eikä oikein ollut aikaa/kiinnostusta korjata asiaa aikaisemmin. Nyt, takaisin sorvin ääressä ehompana kuin koskaan aikaisemmin.

Mitäs tässä vuoden aikana sitten on tapahtunut?

Paljon.

Tuntuu, että koko elämä on muuttunut. En tiedä miltä se näyttää muiden silmään, suurin muutos on nimittäin tapahtunut mun päässä. Olen edelleen samalla matkalla, josta viimeiset postauksetkin kertovat. Olen hurahtanut kundaliinijoogaan, (josta voisin kertoa myöhemmin lisää) ja opiskelen tällä hetkellä Life Coachiksi Valmentamossa. Tosin tuo Life Coach -sanayhdistelmä on mun suuhun kovin teennäinen ja luotaantyöntävä, mutta sisältö siellä on jotain, mitä jokainen elämässään varmasti tarvitsisi. Puhunkin ennemmin elämäntaidon valmentajasta, tai hyvinvointivalmentajasta. Hyviä ehdotuksia otetaan myös vastaan, miten tuon life coach -sanahirviön suomentaisi!

Ammatillisesti siis tämä elämä on heittänyt häränpyllyä. Viimeksi kun tänne kirjoittelin, olin töissä Gina Tricotilla. Sittemmin Kouvolan liike suljettiin ja saimme kaikki potkut. Täytyy sanoa, että varmasti manifestoin sen itselleni, koska olihan se ajatus muhinut pitkään. Omat arvot ei kohdannut enää sellaisessa työssä, enkä millään nähnyt tulevaisuutta siellä. Ja Ginan sulkemisen jälkeen ajatus Life Coachiksi opiskelemisesta oikeastaan lähtikin. Se tuntui luontevalta seuraavalta askeleelta tässä itsensä kehittämisen tiellä.

Mitäköhän muuta?

Olen käyttänyt vetovoiman lakia arkielämässä, työelämässä, lasten kanssa. Vertaus, että vetovoiman laki on yhtä todellinen kuin painovoiman laki, kuvaa asiaa hyvin. Se on olemassa, käytät sitä joka tapauksessa. Miksi et hyödyntäisi sitä?

Olen umpirakastunut mieheeni. (Kunhan emme työskentele samassa paikassa.)

Olin hetken siivoojana perustamassamme baarissa. Mun oli myönnettävä että en osannut työtä. Kuukauden kokeilu opetti, että mulle siivoojan työssä burnout on mahdollinen. Ainakin tällaisella paranemisvaiheessa olevalla ex-perfektionistillä. Kunnioitus siivoojia kohtaan on ollut aina suurta, nyt se vain kasvoi.

Se perfektionismi ei kyllä enää ole kovin suuressa osassa mun elämää. OLIN sellainen, nykyään siitä on rippeitä jäljellä. Mun pitäisi lopettaa kutsumasta itseäni perfektionistiksi. Se ei palvele mua.

“A man is but the product of his thoughts, what he thinks, he becomes.” Gandhi

Olen joogi. Siihen voin samaistua, ja ah miten hyvältä se tuntuu! Siihen näissä ajatuksissani palaan aina takaisin. Siitä saan sen hyvä olon, se vie mut sen viisauden äärelle, mikä mun sisältä löytyy. Siitä mä ammennan kaiken, mitä mä olen. Se mikä huokuu sisältä, se lämmin hehku. (Sain Lumenen joulukalenterin tänä vuonna, joten osa hehkusta selittyy myös kunnon kasvojenhoitotuotteilla.)

Rakkaudella, niin iloisena kun pääsin takaisin. Toivottavasti löydätte pian takaisin! Pus, Jaana

Ps. Sarjasuositus ElisaViihteen puolelta. Jättekiva. Ollaan naurettu Juhan kanssa vedet silmissä. “Sain koko joulun perseeseen.”

4 kommenttia artikkeliin ”hey hou!”

Jätä kommentti

Captcha loading...

inner wisdom here -blogi on kaunis katsella, se pistää ajattelemaan ja toivottavasti inspiroi sinua kokeilemaan jotain uutta. Rakastan hyvää -mielummin jonkun muun tekemää- ruokaa, haaveilen kerrostaloasunnosta isoine ikkunalautoineen ja haluaisin pukeutua kuin ranskattaret.
Kiva kun tulit vierailulle,

Jaana

Pin It on Pinterest

kerro tästä