hallinta

Tiedän, että tämä mun matka saa kummasteluja, ja kun yleensä olen täysin paniikissa, että mitä muut ajattelevat, en nyt ole antanut ajatustakaan niille. Vapauttavaa! Sormet oikein syyhyää kirjoittamisen pariin, sisäistän nämä, kunhan saan ne paperille. Ja paperille on tullut tekstiä hurjaa vauhtia. Mikä siinä onkin, että muistilehtiö ja kynä inspiroi enemmän kuin kelmeä näyttö ja näppäimistö?

Puhuin viimeksi ajasta, ja voisin siitä taas jatkaa, koska meillä ei ole mitään muuta tärkeämpää kuin aika. Sitä ei saa takaisin, sitä ei voi ostaa, ei varastaa. Ja se merkitys, mikä kiireen tunteen poistamisella oli mun arjessa, on uskomaton. Multitasking tosiaan on hölmöä. Hassua, kuinka vielä äskettäin kehuskelin sillä. Voidaanko tästä muuten tehdä päätelmä, että miehet on tehokkaampia, koska eivät osaa multitaskingia? En tiedä, mutta yleensähän miehet ei säädä niin paljon kuin naiset, niin johtuukohan se juuri tästä, haha!

Meinasin muuten laittaa otsikoksi, että mihinköhän mä oikein olen menossa, mutta mähän tiedän jo. En vain tiedä minne se mut vie.

Tiedän, että tosi moni teistä odottaa näitä kiteytettyjä viisauksia, mitä olen oppinut. Ihanaa, että mun ympärillä on näin paljon samanhenkisiä ihmisiä! Yhdessä podcastissa todettiinkin, että jos ympärilläsi ei ole samanhenkisiä ihmisiä tarpeeksi, sinun pitää luoda oma heimosi. Tämä tässä, juuri sinä, olet mun oma heimoni, tervetuloa ihana! Toivon paljon ajatusten vaihtoa ja uusia ideoita ♥

Tässä olisi taas havaintoja oppimistani asioista. Moni lause ja ajatus on yleisesti tiedossa oleva universaalinen totuus, mutta näitä ajatuksia tuli vastaan Oprahin, Elizabeth Gilbertin ja Brooke Castillon podcasteissa.

Sielukas ihminen on täynnä tietoisuuden kerroksia.

Kyllä! Kyllä! Kyllä! Mitä enemmän päästät elämää sisääsi, sitä enemmän elät. Nämä kaikki podcastit mitä kuuntelen, kirjat mitä luen, ne avaavat ovia uusiin ajatuksiin, mitkä auttaa ymmärtämään itseä ja omia toimintatapoja.

Ja mikä kaunein kohteliaisuus olisikaan, kun saisit kuulla olevasi sielukas. Hehkut lämpöä ja ymmärrystä. Mitä väliä uudella kampauksella on siinä vaiheessa?

Mä olen tällä hetkellä niin rakastunut elämääni. Hassuinta on, että ulospäin tämä ei välttämättä näy. Monet asiat on vain henkinen lukko, jonka olen saanut naksautettua auki. Tämä näkyy meidän perhe-elämässä ja omassa ajattelutavassa. Edelleen sorrun vanhoihin ajatusmalleihin, kuten se murehtiminen, mutta tosi äkkiä saan puhuttua itselleni järkeä. Aivot tarvitsee kertausta uusien asioiden opettelussa, samoin on uusien ajatusten kanssa.

Konkreettisesti nämä lukot, mitä mä olen tähän mennessä avannut, ovat oman ajan kunnioittaminen. En tarkoita yksinäni vietettyä aikaa, vaan yleisesti sitä aikaa mitä minä vietän. Kukaan ei voi pakottaa minua ajattelemaan, mitä en ajattele. Jos haluaa viettää aikansa ajatellen vaikeuksia, se on oma valintansa (mun ennen), mä en enää käytä kalliita minuutteja sellaiseen. Enkä voi käyttää ajatuksiani tekosyynä olla tekemättä jotain, koska itsehän ne loin.

(Miksi tuo kuulostaa niin yksinkertaiselta, ja vasta nyt tajuan sen?)

Okei, tämä kirjoittaminen, tai näiden julkaisu saa mut hieman murehtimaan. Perfektionisti minussa pelkää, että nämä eivät ole täydellisiä, mutta Elizabeth Gilbert sanoo, että tehty on parempi kuin ei mitään. Noudatan hänen neuvoaan ennemmin kuin entistä perfektionisti-minääni. Hänen ajatukset pureutuu suoraan mun sieluun. “Perfektionisti kun saa jotain valmiiksi, on sen jälkeen niin poikki, ettei jaksa tehdä enää mitään muuta.” Yes, that’s me!

Eli tähän mennessä tiedän, että aika on tärkeää. Perfektionismi ja multitasking typerää. Ja tiedän myös, että mun kuuluu elämässäni tehdä jotain luovaa. Onko se kirjoittamista, juuri tänne, ilman paineita, silloin tällöin? Tällä hetkellä kyllä. Tulevaisuudessa kenties alan maalaamaan, jos tämä alkaa kyllästyttää. En osaa piirtää, mutta ehkä sekin on vain lause, mitä olen itselleni kertonut. Eihän se saata edes olla totta.

Ihanaa ajatella, että mun kohtaloa ei olekaan sinetöity! Miksiköhän edes ajattelin niin?

Nyt menen halaamaan lapset yöunille. Silitän jokaisen poskea ja kiitän päivästä. Päivästä, johon mahtui kiukkua ja suuttumusta, mutta sain sen energian käännettyä tänne. Hyväksi.

Jätä kommentti

Captcha loading...

inner wisdom here -blogi on kaunis katsella, se pistää ajattelemaan ja toivottavasti inspiroi sinua kokeilemaan jotain uutta. Rakastan hyvää -mielummin jonkun muun tekemää- ruokaa, haaveilen kerrostaloasunnosta isoine ikkunalautoineen ja haluaisin pukeutua kuin ranskattaret.
Kiva kun tulit vierailulle,

Jaana

Pin It on Pinterest

kerro tästä